Aalto_FI_21_WHITE_2

Viherkertoimen
valtavirtaistaminen

Viherkertoimen valtavirtaistaminen

Parempia ja vihreämpiä pihoja viherkertoimella

Viherkerroin on työkalu, joka on kehitetty ohjaamaan korttelien viherrakennetta. Työkalu kuvaa tontin tai korttelin vihertehokkuutta, eli sitä kuinka paljon tontilla on erilaisia kasvillisuuspintoja ja sadevesiä viivyttäviä ratkaisuja suhteessa tontin pinta-alaan. Erilaisilla viherrakenteilla, kuten puilla, pensailla, köynnöksillä ja viherkatoilla on kullakin oma painotuksensa, joka vaikuttaa viherkertoimen tulokseen. Menetelmällä voidaan asettaa tonteille tietty vihertehokkuuden tavoiteluku. Tontin suunnittelussa tulee huomioida annettu tavoite, mikä varmistetaan pihasuunnitelmien pohjalta tehtävillä laskelmilla.

ViVa (Viherkertoimen Valtavirtaistaminen) -hanke

ViVa -hankkeen tavoitteena on valtavirtaistaa viherkerroin-menetelmän käyttöä maankäytön suunnittelussa ja luoda pohja sen vakiintumiselle ilmastonmuutoksen sopeutumisen ja hillinnän sekä kaupunkiluonnon monimuotoisuutta edistävänä työkaluna. Kiinnostus viherkerroin-menetelmää kohtaan on kasvanut tasaisesti ja hankkeemme pyrkii edistämään tätä kehitystä. Hankkeessa tuetaan menetelmän käyttöönottoa ja lisätään sen tunnettavuutta yhteistyössä useiden kaupunkien kanssa. Lisäksi projektissa käynnistetään arviointi, jonka avulla saadaan tietoa työkalun toimivuudesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

 

31.10.2019 järjestettiin ViVa-seminaari, jossa kuultiin asiantuntija-alustuksia ja luotiin katsaus eri kaupunkien tilanteeseen viherkertoimen käyttöönotossa. Seminaarin videotallenne löytyy Virman Facebook-sivuilta.

Mihin vihertehokkuutta tarvitaan?

Kaupunkikorttelien ja pihojen viherrakenteilla on keskeinen merkitys kaupunkien ilmastonkestävyydelle ja kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle. Monilla kaupunkialueilla iso osa viherpinta-alasta on tonteilla. Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydennysrakentaminen vaikuttavat merkittävästi sekä tonttien viherrakenteeseen että julkisiin viheralueisiin. Rakentamisen yhteydessä voidaan kompensoida puuttuvia tai rakentamisen myötä menetettäviä viheralueita ja luoda uusia arvoja panostamalla kortteleiden vihreään infrastruktuuriin ja luontopohjaisiin ratkaisuihin.

Tässä muutamia syitä, miksi pihoihin ja tonttivihreään tulisi kiinnittää huomiota:

Luontokosketus

Päivittäinen luontokosketus kehittää immuunipuolustusta ja lisää vastustuskykyä. Erityisen tärkeää tämä on varhaislapsuudessa. Monipuolinen pihaympäristö mahdollistaa luontokosketuksen myös kaupungissa, missä päivittäinen vierailu esimerkiksi metsässä ei välttämättä ole aina mahdollinen.

Hyvinvointi

Vihreät näkymät ja ympäristö rauhoittavat ja lisäävät ihmisten hyvinvointia. Erityisesti ikääntyville ja henkilöille, jotka eivät syystä tai toisesta voi liikkua kauas, lähiympäristön merkitys hyvinvoinnille korostuu.

Hulevesien hallinta

Läpäisemättömien pintojen määrä tonteilla lisää hulevesiä ja kasvattaa kaupunkitulvien riskiä. Kasvipeitteisillä pinnoilla ja tonttikohtaisella hulevesien viivytyksellä voidaan pienentää huomattavasti tontilta sadevesiviemäriin ja yleisille alueille johdettavien hulevesien määrää. ​

Pienilmasto

Kasvillisuus tasaa lämpötilaeroja ja luo miellyttävää pienilmastoa. Ilmastonmuutoksen myötä hellejaksot lisääntyvät. Kasvillisuudella voidaan lieventää kaupunkien lämpösaarekeilmiötä, ja suuret puut ovat tehokas aurinkosuoja.

Hiilensidonta

Maaperä ja kasvillisuus sitovat hiiltä. Ympäristörakentamisen kautta voidaan kehittää tonttikohtaisia hiilinieluja ja varastoja ja siten osittain kompensoida rakentamisen hiilijalanjälkeä.

Kestävyys

Viherrakenteiden lisääminen suhteessa esimerkiksi betonipintoihin ja olemassa olevan luonnon säilyttäminen korttelialueilla tukevat luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Laatua suunnitteluun ja rakentamiseen

Nykyisin piharakentamisen laadulle on asetettu vain vähän vaatimuksia. Korttelien viherrakenteen ohjauskeinot ovat rajalliset ja sitä koskevat lait ja ohjeet puuttuvat. Viherkerroin vastaa tähän tarpeeseen ja sen avulla on mahdollista kiinnittää huomio ympäristörakentamisen ja suunnittelun laatuun. Viherkertoimen etuna on viherelementtien saattaminen laskennalliseen muotoon sekä mahdollisuus kytkeä työkalu asemakaavamääräyksiin ja sitä kautta tonttien pihasuunnitteluun. Menetelmän toimivuutta tulee arvioida ja sitä voidaan jatkuvasti kehittää vastamaan erilaisiin tarpeisiin.

Jo käytössä olevat työkalut

Menetelmä tunnetaan suomeksi nimillä viherkerroin tai vihertehokkuus. Viva-hankkeessa tarkoitamme viherkertoimella työkalua, jolla vihertehokkuus lasketaan. Suomessa työkalu on käytössä Helsingissä ja Vantaalla ja sitä on testattu ja pilotoidaan parhaillaan muutamissa kaupungissa.

Yhteistyö-kumppanit

Yhteistyökumppaneina ovat viherkertoimen nk. kokeilijakaupungit – Espoo, Pori, Tampere, Vaasa – ja viherkertoimen edelläkävijäkaupungit – Helsinki, Jyväskylä, Vantaa ja Turku. Tavoitteena on saada myös uusia kaupunkeja kiinnostumaan viherkertoimen käytöstä.

ViVa-tiimi

ViVa-hanketta johtaa Aalto-yliopisto ja poikkitieteellisessä tiimissä yhdistyvät maisema-arkkitehtuurin, ympäristöpolitiikan ja ympäristötieteen osaaminen. Hanketta tukee Nesslingin säätiö.
professori
Ranja Hautamäki
hankkeen johtaja, Aalto-yliopisto,
maisema-arkkitehtuuri
 
professori
Sirkku Juhola
Helsingin yliopisto,
ympäristöpolitiikka
maisema-arkkitehti
Mari Ariluoma
päätutkija, Aalto-yliopisto,
maisema-arkkitehtuuri
 
tutkijatohtori
Juudit Ottelin
Aalto-yliopisto, rakennetun ympäristön laitos

maisema-arkkitehtiopiskelija
Sofia Kangas
tutkimusavustaja,
Aalto-yliopisto

Kiinnostaako viherkerroin?

Olemme perustaneet yhteistyöalustan, johon kokoamme tietoa viherkerroin-menetelmästä ja jossa viherkertoimen käyttäjät ja kehittäjät voivat vaihtaa kokemuksia. Alusta toimii helppokäyttöisellä Trello-sovelluksella. Lähetä pyyntö osoitteeseen mari.ariluoma@aalto.fi, jos haluat liittyä mukaan alustalle.

Seuraa myös ViVa-hanketta Instagramissa @viherkerroin.